Kuositarinat, Pohjoisen ihmeet
Vilpolan ”Pohjoisen ihmeet” ovat nähneet päivänvalon. Tai pohjoisen ihmeistä puhuttaessa ei tarvitse puhua ainoastaan päivänvalosta, vaan voimme puhua vaikkapa yöttömän yön kuulaasta valkeudesta tai revontulista – Pohjolan taivaalla leimuavasta valotanssista. Kuositarinat ovat porisseet ja kypsyneet liedellä suunnittelijoidensa luovuuden keittiöissä. Ne ovat maustuneet herkulliseksi keitokseksi hyppysellisellä kansantarinoita, lusikallisella pohjoisen luonnon ja sen eläimistön erityispiirteitä. Kokkeina ovat olleet Laura Raappana ja Terhi Laitakari. Tarjoiluehdotuksessa on monta herkullista kuosia tarinoineen ja ne vievät kielen mennessään – tai tällä kertaa sydämen.
Kukkuvat kunnaat
Laura Raappanan suurikuvioista kuosia katsoessa tunnet oman pienuutesi luonnon rinnalla – se tuntuu hyvältä. Vanhojen metsien puujättiläiset havisuttelevat lehtiään. Tämän kuosin puut näyttäytyvät graafisina, kauniina, hengittävinä olentoina. Lehdet muodostavat puiden ja luonnon keuhkot.
”Kuvituksessa on ajatuksena tuoda esiin kulkijaa kutsuvan ihanan rehevän lehtimetsän runsautta. Minua houkuttelevat ja kiehtovat eniten sellaiset oikein runsaat, vanhat ja vihreät lehtimetsät lenkkipolkujen varrella, ja sitä tunnelmaa halusin tuoda tähän.”
– Laura Raappana
Auringonpalvojat
Kukkia ympäri vuoden! Kesällä runsaudenpulaa, syksyllä ruskan sävyttämiä heiniä ja oksia lehtineen, talvella talventörröttäjiä ja renessanssin kokenutta kuivakukkainnostusta, keväällä hiirenkorvilla olevia koivunoksia ja pajunkissoja. Pohjoisen luonto tarjoaa kukkeaa silmäniloa ulkosalla ihailtavaksi tai maljakkoon kerättynä ihan aina. Terhi Laitakarin suunnittelemassa Auringonpalvojat-kuosissa on kaikkina vuodenaikoina kukoistava kukka.
”Vaelsin läpi villiintyneen puutarhan kohti utuista metsää. Yhä saatoin aistia unohtuneen ajan; naurun, iholla helmeilevän lämmön, ilmassa väreilevän kukkien tuoksun. Illansuussa auringonpalvojat ojentautuvat venytellen kohti taivasta hipaistakseen viipyilevää lämpöä, auringon loittonevia säteitä.”
– Terhi Laitakari
Kettu uneksuu
Terhi Laitakarin suunnittelemassa Kettu uneksuu-kuosissa on vahvaa kansantarinoiden henkeä. Puut risahtelevat takassa, kiedot huopaa tiukemmin ympärillesi, höristät korviasi ja hiljennyt kuuntelemaan tarinaa. Kettu uneksuu-kuosissa on myös unenomainen kuvaus pohjoisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen kiitävistä vuodenajoista, jotka pehmeästi vaihtuvat toisesta toiseen.
”Halki pohjoisten metsien vuodenkierron hiippaa kettu: läpi kevään ujon valon ja kesän runsaan kukkeuden, lävitse syksyn täyteläisten värien ja talven pumpulisten luminietosten. Kettu kahmaisee vuodenajat tuuhealla hännällään kuin haavilla, ja se tulvii tarinoita – ketun kokemia ja näkemiä seikkailuja. Kotimetsässään kettu ravistaa hännästään seikkailujen hippuset mättäälle, ja kirjoo ne tarinoiksi turkkinsa pinnalle kuin koreaksi viitaksi. Pesäkolon lämmössä kettu tarinoi poikasilleen – osoittaa kuonollaan kirjottua kohtaa turkissaan ja kertoo sen tarun.”
– Terhi Laitakari
Peikonpoika
Peikonpoika-kuosi on lyhyessä ajassa saavuttanut Vilpola-klassikon aseman. Terhi Laitakarin suunnittelema kuosi on hurmannut sekä aikuiset että lapset kuvakielellään ja upeilla väreillään. Akvarellein toteutettu satumainen sienimetsä levittäytyy kankaalle ja saa kaipaamaan metsäretkelle.
”Metsästä löytyi oikea sieniaarre! Lasket korin mättäälle ihaillen näkymää. Ihan kuin jokin olisi vinhasti kipittänyt tuolla yhden sienen takaa toisen taakse! Saattoiko se olla pieni peikonpoika? Olet melkein varma, että näit sen. Peikonpoika pujahti metsäsienen taakse piiloon ja kietoo hännän jalkojensa ympärille, ettei sitä vain huomattaisi. Hengähtää syvään ja hymyilee itsekseen.”
-Terhi Laitakari
Sunnuntai
Supisuomalainen räsymatto. Niihin et ehkä luontoretkellä törmää, mutta kesäisellä mattolaiturilla kylläkin. Pohjoisen ihmeisiin se ehdottomasti kuuluu meille tyypillisenä perinnetekstiilinä**. Terhi Laitakarin suunnitteleman Sunnuntai-kuosin räsymaton päällä otetaan ehtoo vastaan rennosti köllien.
”Sunnuntaina räsymatolla köllötellen aika kuluu mukavan hissukseen. Mitä muuta sitä rentoutuakseen tarvitsee kuin vapaapäivän, muutaman hyvän muiston, räsymaton selän alle ja aurinkoläikän lämmikkeeksi ja valoksi.”
-Terhi Laitakari
Jos kuosien ja niiden tarinoiden keitos vei kielen sekä sydämen mennessään ja haluat santsiannoksen, niin täältä sen saat – Vilpolan uutuudet, Pohjoisen ihmeet, ole hyvä.
*https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienikeh%C3%A4
**https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/R%C3%A4symaton_kudonta
Ylpeänä pohjoisen luontomme sekä kulttuurimme ihmeistä,
Vilpola-tiimiläiset